Otavan matkassa

   Laatokan rannikon pohjoista matkustajaliikennettä hoiti höyrylaiva Otava, joka oli ihmisille muina kuin talvikuukausina, hyvä liikenneväline kulkea eri pitäjien välillä. Rautatieliikenne oli myös toimiva ja myöhemmin myös linja-autoverkostokin kattoi alueen suurempien asutuskeskuksien välit.

Kuva: Otava juhlaliputuksessa. Kirjasta P. Koponen: Muistojemme Impilahti.

Kuva: Otava taustalla Valamon Luostari aluksen takana Sortavalan satamassa.

   Otavan rakensi liikemies Paul Wahl Varkaudessa vuonna 1897 Viipurin Laiva Oy:lle ja sillä oli kokoa 122 nettorekisteritonnia, pituuden ollessa 30 metriä ja leveyden 6,70 metriä. Se oli alkuun Viipurin liikenteessä välillä Viipuri - Kuopio. Vuodet 1919-1921 laiva liikennöi Sortavala - Salmi väliä ja vuodesta 1920 Sortavala - Valamo väliä aina vuoteen 1930, jolloin Karjalan Höyrylaiva Osakeyhtiö meni konkurssiin. Otava siirtyi samana vuonna perustetulle Otavan Höyrylaiva Osakeyhtiölle ja liikennöi Sortavala - Valamo sekä Sortavala - Salmi välejä aina vuoteen 1936 saakka. Taas kerran omistajaa vaihdettiin ja laiva siirtyi Valamon luostarin omistukseen. Höyrylaiva Otava tuhoutui talvisodan pommituksissa 22.1.1940 ja upposi. Jatkosodan hyökkäysvaiheen aikana uponnutta laivaa ei sitten enää löytynytkään. Epäillään että Neuvostoliitto olisi nostanut Otavan välirauhan aikana ja kuljettaneen sen pois.
   Impilahtelainen lehden numerossa 2/2013 on Pekka Anttonen käsitellyt tarkemmin Laatokan laivoja. Joukkoon mahtui mm. siipiratashöyrylaiva Walamo ja höyrylaivat Helmi, Ystävä, Janaslahti, Karjala sekä Pitkäranta.

Kuva: Otava paikallaan. Navis Fennica kirjasta.

Kuva: Ihmisiä Otavan kannella menossa juhliin. Kirjasta Karjala Muistojen Maa.

Kuva: Otava tulossa Pitkänrannan laituriin. Kirjasta P. Koponen: Esi-isiemme Impilahti.

Höyrylaivan etuna oli sen hyvä rahdinkuljetus mahdollisuus. Sen mukaan sai vaikkapa Sortavalaan myyntiin vietäviä tuotteita tai aivan vain tuoda isompiakin ostoksia paluureissulla kotikylään. Meno oli verkkaista ja aikaa oli pelata vaikka nakki-korttipeliä, jossa taitava pelaaja voitti kolmella kortillaan vaikka matkarahat takaisin! Aikataulutietojen mukaan matka Otavalla kesti välillä Sortavala - Pitkäranta sellaiset 3 ja puoli tuntia, joten aikaa oli vaikka mihin matkan aikana. Otava oli matalakulkuinen laiva, jolloin avonaisella Laatokalla sen kyyti ei kovassa merenkäynnissä ollut kovin vakaata. Laatokan rannikon vuonomaisissa lahdelmissa ja saarien suojassa se oli paremmin suojassa.

Kuva: Sortavalan kaupunki näkötornista kuvattuna. Kirjoittajan korttikokoelmista.

Kuva: Impilahti kartalla.

   Impilahti sijaitsi Salmin ja Sortavalan maalaiskunnan välissä. Näistä Sortavala oli kooltaan ainoa kaupungin kokoinen asutuskeskus. Kaupungista kulki jo vuonna 1894 valmistunut Karjalan rata Joensuuhun. Teollisuus oli mm. puunjalostukseen liittyvää; oli sahoja ja huonekalutehdasta että vaneritehdasta. Telakkateollisuus palveli Laatokan vesiliikennettä. Löytyipä Sortavalasta oikein hotelleitakin sekä paljon houkuttelevia erikoistavaraliikkeitä. Sortavalan kaupungin alueella ja maalaiskunnassa asui vuonna 1939 jopa noin 9000 ihmistä. Sortavalan satama oli myös suosittu matkailijoiden reitti Valamon saareen.

Kuva: Otava Valamon luostarin laiturissa.