Impilahteni hahmottuu

Impilahti on Laatokan, Euroopan suurimman järven, pohjoispuolella ollut pitäjä. Harlun ja Salmin pitäjän väliin sijoittuneessa Impilahdessa oli monta elinvoimaista kylää kuten itse Impilahden kirkonkylä ja Pitkäranta näistä suurimpina. Maatalous ja kaivostoiminta sekä metsätalous toivat vaurautta alueelle. Impilahdelta löytyi myös monia laivureita Laatokan ulapoille.

Kirjallisuutta Impilahden pitäjän historiasta on olemassa varsin hyvin. Vuosien kuitenkin vieriessä on osa näistä kirjoista tullut vaikeammiksi löytää. Vaikkakin Impilahti-seuran kautta on jotain saatavillakin. Kirjoittajat ovat jo nykyään harvassa ja painettua tekstiä ei nuorempi sukupolvi lue enää samassamäärin. Olen katsonut että nykyaikaisempi blogi-tyylinen ratkaisu voisi tuoda lukijoita Impilahden sukujen jälkeläisistäkin, jollainen itsekin olen.

Kuva: Itä-Karjalan Kansanopisto 1906-1931 julkaisusta.

Sukuni on kotoisin Impilahden Kitelästä tai Kitilästä kuten paikalliset sitä kutsuivat. Impilahden Uomaan kylässä on myös ollut mitä ilmeisemmin sukuani. Monet kylistä ovat olleet lähellä toisiaan ja kauppaa sekä ihmisten muuttoliikehdintää on ollut moneen suuntaan. Välillä Karjalasta on lähdetty työn perässä muualle Suomeen ja osa on palannut kotikonnuilleen vielä myöhemmin.
Kaiken tämän armottomasti katkaisi talvisodan syttyminen vuoden 1939 marraskuun lopussa. Moni Impilahden kylä tuhoutui pahasti jo sodan tuossa vaiheessa. Jatkosodassa ne valloitettiin takaisin Suomelle ja saatiin osittain jälleenrakennetuiksi. Kunnes taas sodan loputtua koko Impilahti jouduttiin luovuttamaan, kuten niin suuri osa Karjalaa. Olisi ehkä väärin nyt juhlistaa talvisodan alkamisen 75-vuotispäivää, joka oli 30.11.2014. Muistelkaamme mieluiten Impilahtea ja sen tarmokkaita kyliä sellaisinaan ennen sodan alkua. Karjalaisen kulttuurin hienoine piirteineen.