Rautatiepatteri Impilahdella

Tänään tulee 75 vuotta talvisodan päättymisestä. Rautatiepatterilla oli suuri merkitys talvisodan torjuntataisteluissa sen alkupuolella. Impilahteen tuotiin 8.12.1939 rautatiepatteri kutsumanimeltään Jyräys, jonka päällikkönä toimi luutnantti Lauri Paaso, patterinupseereja olivat reservivänrikit Kalle Rissanen ja Lauri Huuskonen. Tulenjohtoupseerina kadetti Heikki Seppälä. Paavo Koponen kirjassaan Koirinoja 1939 kuvaa kuinka Impilahden Koirinojan kylän väki kuunteli rautatietykin kumeaa ammuntaa öisin, kun talvisodan alussa vihollinen lähestyi Salmin suunnasta kohti Pitkärantaa.

Kuva: Rautatiepatteri. Kirjasta Laatokan Puolustajat Karjalaan. Kuvaaja O.Suokas.

Kuva: Rautatiepatteri naamioituna Pitkärannan suunnalla 9.7.1944. SA-Kuva.

Rautatiepatteri koostui veturista ja kymmenestä rautatievaunusta, joissa oli yksi 152mm Canet-tykki.  Nämä Canet-tykit olivat rannikkopattereissakin paljon käytetty tyyppi. Myöhemmin talvisodan viimeisinä päivinä rautatiepatteria vahvistettiin toisella 152/45 Canet tykillä. Vasta jatkosodassa  Puolustusvoimilla oli kaksi samanlaista rautatiepatteria. Joista toinen operoi Uuksun kohdalla.

Kuva: Tuettu rautatietykki Uuksun lähellä 20.7.1943. SA-Kuva.

Kuva: Canet tykki laivalavetilla. Uuksu. SA-Kuva.

Talvisodan aikana rautatiepatteri Salmin Lohkolle kuuluva suoritti ammuntaa lähinnä öiseen aikaan ja oli ilmavaaran vuoksi vetäytyneenä naamioitu junaradan kallioleikkaukseen piiloon päiväsaikaan. Andrei Bondarevin komentama 168. Jalkaväkidivisioona eteni torjuntataisteluista huolimatta kohti Kitelää, tullakseen motitetuksi sinne ja rautatiepatterin toiminta talvisodassa oli lyhytaikaista. Sama rautatiepatteri siirtyi Kollaalle taisteluihin ja 7.1.1940 kovan pakkasen vuoksi sen Canet tykin putki räjähti. Se onnistuttiin vaihtamaan uuteen Helsingissä ja vajaan viikon kuluttua patteri oli taas toiminnassa Kollaassa.

Kuva: Rautatietykin tuliasemapaikka Sumerianjoen lähellä 21.4.1944. SA-Kuva.

Kuva: 168. D komentaja Andrei Leontjevits Bondarev

Kuva: Talvisota loppui, mutta saavutettiin aseellinen rauha. Postikortti v.1940.