sunnuntai 15. helmikuuta 2015

Autolomalla Impilahdella

Maanmittaushallitus julkaisi vuonna 1927 ensimmäisen Autoilijan tiekartan. Kun vuonna 2012 tuli sen julkaisemisesta 85 vuotta, tehtiin hauska vertaileva painos tuosta vanhasta tiekartasta. Karttakirjasta löytyy vuoden 1927 Suomen tiekartaston lisäksi aivan uusista kartoista koottu samaan mittakaavaan kuvattu kartasto. Vertailemalla näkee helposti kuinka Suomessa on tieverkosto kasvanut ja kehittynyt valtavasti. On tiet lisääntyneet ja linjattu paljon suoria valtateitä kaupunkien välille. Tilanne ei ole kuitenkaan sama kun otetaan esiin kirjasta Impilahden ja Salmin pitäjiä. Teiden määrä on romahtanut, kyliä on kadonnut tyystin, vain muutamia viivasuoria pääteitä on olemassa.

Vuoden 1927 kartoissa oli erityisen hieno piirre että niihin oli tieverkkoon merkattu paikat joissa oli odotettavissa erityisen kaunis tie tai näköalapaikka. Autoilemme nyt läpi hieman tuota tietä ja käymme näissä merkityissä paikoissa tänäpäivänä.

Kuva: Vertailukartta 1927 - 2012. Karttakeskus.

Suomen Matkailuyhdistyksen julkaisu Karjalasta vuodelta 1925 kertoo Pitkäranta - Salmi tieosuudesta:
Maantie Pitkästärannasta Salmiin seuraa Laatokan rantaa ja jatkuu aina valtakunnan rajalle asti (55km Pitkästärannasta). Tie on hyvä, toisinaan ovat hiekkarannatkin niin kovat ja tasaiset, että niillä voi ajaa vaikka autollakin. Näköala merelle ja rantaa reunastaville saarille on suurenmoinen.

Kuva: Sortavala - Salmi linja-auto n. 1934. Kirjasta Meijän Salmi Kuvina.

Kartassa Impilahti - Kitelä välille on merkattu pitkä pätkä kauniiksi näkymäksi luokiteltua tietä. Nykyään tie on tiheän hoitamattoman puuston varjostama, eikä kovin monesta kohtaa voi nähdä ennen niin suurille peltomaisemille joita oli Kitelästä laskevan syskyänjoen varrella.


Kuva: Impilahti - Kitelä tien maisemaa. Googlemaps 2013.
Kuva: Paul Brotkin oli Kitelän ensimmäinen autonomistaja. Kirjasta: Muistojemme Impilahti.

Koirinojan kohdalta pitäisi aueta näkymää Koirinojanlahdelle, mutta nykyään tie menee niin syvällä korkeiden puiden välissä ettei koko lahdelmaa näy.

Kuva: Koirinojaa. Googlemaps 2013.

Kuva: Koirinojalahti. Kirjasta: Muistojemme Impilahti.

Salmin puolella Uusikylän kohdalla on mainittu oikein näköalapaikkaa kohti Laatokkaa. Tie nousee kohdalla vähitellen aika korkealle ja paikalta löytyy nykyään näkymää edes hieman Uuksalonpään suuntaan. On aiemmin jopa levennys tiessä mihin voi jättää auton jos kävelee alas rantaan saakka.

Kuva: Uusikylän tuntumissa. Googlemaps 2013.
Vaikka autoja ei näillä teillä Suomessa suuria määriä vielä liikkunut. Oli kiinnostus tätä uutta menopeliä kohtaan sitäkin suurempi. Oheisena kuvassa monta tulevaa kuskia, -jos ei aina auton omistajaksi saakka pääse niin kuskiksi edes, Impilahden autokoulun vuoden 1926 kurssilta.

Kuva: Impilahden autokoulu 1926. Kirjasta: Muistojemme Impilahti.

lauantai 7. helmikuuta 2015

Uudisasumista Uomaalla

Uomaa koki kovia Talvisodassa. Sen kohtalo oli olla liian lähellä merkittävää tietä itärajalta syvemmälle Suomeen. Jatkosodan aikana evakkoon joutunutta väestöä palasi seudulle. Monesti talosta oli vain osa pystyssä, kuten vaikkapa tulisija. Pioneerit kunnostivat asuinkelpoisiksi taloja ja tekivät esimerkiksi korsusaunoja sekä karjalle korsunavettoja.

Kuva: Uomaan jälleenrakennustaloa. Kuvaaja P.Kyytinen. SA-Kuva.

Luutnantti Pekka Kyytinen kulki Uomaalla huhtikuussa 1944 kuvaamassa uudisrakennuksia ja ihmisiä. Monia tulevaisuudestaan toiveikkaita ihmisiä löytyy niistä kuvattuina. Ylläolevassa kuvassa Marketta Brotkin hymyilee pioneerien korjaamassa talossa ruuan keittämisen ollessa menoillaan. Pekka Kyytisen mukaan kyseessä on entinen saunarakennus. Alla on mitä ilmeisimmin samasta pihapiiristä löytyvä korsusauna. Kaikkein alimmaisessa kuvassa samaa pihaa kauempaa kuvattuna. SA-Kuvien mukaan kyseessä olisi Nikolai Soutulan taloa. Nikolai oli yksi suutari Sotin (Soutula) kolmesta pojasta.

Kuva: Korsusaunan lämmitystä Uomaalla. Kuvaaja P.Kyytinen. SA-Kuva.


Kuva: Elämää Uomaalla huhtikuussa 1944. Kuvaaja P.Kyytinen. SA-Kuva.